gpt-oss-120b, kierros 8/10

Yksi niistä kahdesta perustasta, joita moraaliperustateoria kutsuu ”yksilöiviksi” ja jotka ”keskittyvät yksilöiden suojelemiseen vahingolta ja epäreilulta kohtelulta”. Toinen oli reiluus, jonka MFQ-2 jakaa tasa-arvoksi ja suhteellisuudeksi.

Artikkelin kansallisissa otoksissa ne, jotka saivat huolenpidosta korkeampia pistemääriä, sijoittivat itsensä jonkin verran vasemmammalle ja olivat hieman vähemmän uskonnollisia, kun muut viisi perustaa vakioitiin.

Artikkelin verkkopaneelissa, jonka jäsenet täyttivät myös 18 muuta kyselyä, huolenpidosta korkeampia pistemääriä saaneet raportoivat enemmän empaattista huolta (r = 0,63), antoivat arvoina enemmän painoa hyväntahtoisuudelle (0,50) sekä sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle ja tasa-arvolle (0,51), ja heillä oli vähemmän psykopaattisia piirteitä (−0,30).

Lähde: Atari, Haidt, Graham, Koleva, Stevens & Dehghani (2023), ”Morality beyond the WEIRD”, Journal of Personality and Social Psychology 125(5): määritelmä on artikkelin taulukosta 2; tulokset ovat sen kansallisista otoksista (artikkelin tutkimus 2), 3 902 aikuista 19 maassa, jotka vastasivat samaan vasemmisto–oikeisto-kysymykseen kuin yllä olevassa kuviossa, ja sen verkkopaneelista (tutkimus 3, taulukko 9), 1 410 aikuista, joista 82 % amerikkalaisia ja jotka täyttivät myös 18 muuta kyselyä. Tutkimuksen 3 luvut ovat korrelaatioita väliltä −1…1: 0 tarkoittaa, ettei yhteyttä ole, ja miinusmerkki tarkoittaa, että toinen pistemäärä laskee toisen noustessa.

Toinen niistä kahdesta perustasta, jotka MFQ-2 muodostaa vanhemman kyselyn reiluudesta. Kirjoittajat määrittelevät sen ”tasapainoisen vastavuoroisuuden, tasavertaisen kohtelun, tasavertaisen äänivallan ja tasavertaisten lopputulosten motiivin kautta.”

Kuudesta perustasta sillä oli vahvin yhteys itsensä sijoittamiseen vasemmalle. Yhteys ei kuitenkaan ollut suoraviivainen: asteikon kummassakin päässä olevat saivat tasa-arvosta korkeampia pistemääriä kuin niiden välissä olevat. Kirjoittajien sanoin ”liberaalit arvostavat yleensä tasa-arvoa, kun taas konservatiivit asettavat yleensä etusijalle suhteellisuuden.”

Artikkelin verkkopaneelissa, jonka jäsenet täyttivät myös 18 muuta kyselyä, tasa-arvosta korkeampia pistemääriä saaneet kannattivat enemmän varallisuuden uudelleenjakoa (r = 0,56), halusivat hieman vähemmän joidenkin ryhmien olevan muiden yläpuolella (−0,18) ja saivat korkeampia pistemääriä vasemmistolaisessa autoritaarisuudessa (0,58). Siellä se oli lähes riippumaton suhteellisuudesta (0,02): artikkelin sanoin nämä kaksi ”ovat yleensä ortogonaalisempia” WEIRD-väestöissä.

Lähde: Atari, Haidt, Graham, Koleva, Stevens & Dehghani (2023), ”Morality beyond the WEIRD”, Journal of Personality and Social Psychology 125(5): määritelmä on artikkelin taulukosta 2; tulokset ovat sen kansallisista otoksista (artikkelin tutkimus 2), 3 902 aikuista 19 maassa, jotka vastasivat samaan vasemmisto–oikeisto-kysymykseen kuin yllä olevassa kuviossa, ja sen verkkopaneelista (tutkimus 3, taulukko 9), 1 410 aikuista, joista 82 % amerikkalaisia ja jotka täyttivät myös 18 muuta kyselyä. Tutkimuksen 3 luvut ovat korrelaatioita väliltä −1…1: 0 tarkoittaa, ettei yhteyttä ole, ja miinusmerkki tarkoittaa, että toinen pistemäärä laskee toisen noustessa.

Toinen perusta, jonka MFQ-2 muodostaa vanhemman kyselyn reiluudesta. Kirjoittajat kuvaavat sen ”koskevan sitä, että palkkiot ja rangaistukset ovat oikeassa suhteessa ansioihin ja ansaitsemiseen ja että hyödyt mitoitetaan panoksen määrän mukaan.”

Artikkelin kansallisissa otoksissa korkeampi suhteellisuus kulki yhdessä itsensä oikeammalle sijoittamisen kanssa, joskin artikkeli kuvaa suhdetta ”käänteisen U:n muotoiseksi” eikä suoraviivaiseksi. Se oli myös perusta, jolla oli vahvin yhteys vähäisempään uskonnollisuuteen.

Artikkelin verkkopaneelissa, jonka jäsenet täyttivät myös 18 muuta kyselyä, suhteellisuudesta korkeampia pistemääriä saaneet suosivat asioiden jakamista ansioiden mukaan (r = 0,50), uskoivat enemmän maailman oikeudenmukaisuuteen (0,29) ja antoivat arvona enemmän painoa menestykselle (0,22).

Lähde: Atari, Haidt, Graham, Koleva, Stevens & Dehghani (2023), ”Morality beyond the WEIRD”, Journal of Personality and Social Psychology 125(5): määritelmä on artikkelin taulukosta 2; tulokset ovat sen kansallisista otoksista (artikkelin tutkimus 2), 3 902 aikuista 19 maassa, jotka vastasivat samaan vasemmisto–oikeisto-kysymykseen kuin yllä olevassa kuviossa, ja sen verkkopaneelista (tutkimus 3, taulukko 9), 1 410 aikuista, joista 82 % amerikkalaisia ja jotka täyttivät myös 18 muuta kyselyä. Tutkimuksen 3 luvut ovat korrelaatioita väliltä −1…1: 0 tarkoittaa, ettei yhteyttä ole, ja miinusmerkki tarkoittaa, että toinen pistemäärä laskee toisen noustessa.

Yksi niistä kolmesta perustasta, joita moraaliperustateoria kutsuu ”sitoviksi” ja jotka ”keskittyvät ryhmän yhtenäisyyden säilyttämiseen, itsen ja ryhmän rajojen ylläpitämiseen sekä yksilöiden sitomiseen suurempiin ryhmiin ja instituutioihin”.

Artikkelin kansallisissa otoksissa korkeampi lojaalisuus kulki yhdessä itsensä oikeammalle sijoittamisen ja suuremman uskonnollisuuden kanssa, joskin molemmat yhteydet olivat heikompia kuin auktoriteetilla.

Artikkelin verkkopaneelissa, jonka jäsenet täyttivät myös 18 muuta kyselyä, lojaalisuudesta korkeampia pistemääriä saaneet kuvasivat itsensä lojaalimmiksi ryhmilleen (r = 0,78), olivat kollektivistisempia (0,59) ja antoivat arvoina enemmän painoa lojaalisuudelle sekä kansalliselle ja perheen turvallisuudelle (0,50).

Lähde: Atari, Haidt, Graham, Koleva, Stevens & Dehghani (2023), ”Morality beyond the WEIRD”, Journal of Personality and Social Psychology 125(5): määritelmä on artikkelin taulukosta 2; tulokset ovat sen kansallisista otoksista (artikkelin tutkimus 2), 3 902 aikuista 19 maassa, jotka vastasivat samaan vasemmisto–oikeisto-kysymykseen kuin yllä olevassa kuviossa, ja sen verkkopaneelista (tutkimus 3, taulukko 9), 1 410 aikuista, joista 82 % amerikkalaisia ja jotka täyttivät myös 18 muuta kyselyä. Tutkimuksen 3 luvut ovat korrelaatioita väliltä −1…1: 0 tarkoittaa, ettei yhteyttä ole, ja miinusmerkki tarkoittaa, että toinen pistemäärä laskee toisen noustessa.

Yksi niistä kolmesta perustasta, joita moraaliperustateoria kutsuu ”sitoviksi” ja jotka ”keskittyvät ryhmän yhtenäisyyden säilyttämiseen, itsen ja ryhmän rajojen ylläpitämiseen sekä yksilöiden sitomiseen suurempiin ryhmiin ja instituutioihin”.

Kuudesta perustasta sillä oli vahvin yhteys itsensä sijoittamiseen oikealle. Korkeampi auktoriteetti kulki myös yhdessä suuremman uskonnollisuuden kanssa.

Artikkelin verkkopaneelissa, jonka jäsenet täyttivät myös 18 muuta kyselyä, auktoriteetista korkeampia pistemääriä saaneet antoivat arvoina enemmän painoa perinteelle, tottelevaisuudelle ja kunnioitukselle (r = 0,76) ja saivat korkeampia pistemääriä oikeistolaisessa autoritaarisuudessa (0,69). Kirjoittajat odottivat heidän saavan myös matalampia pistemääriä vasemmistolaisessa autoritaarisuudessa, mutta niin ei käynyt (0,06): ainoa kahdeksastatoista ennusteesta, joka ei toteutunut.

Lähde: Atari, Haidt, Graham, Koleva, Stevens & Dehghani (2023), ”Morality beyond the WEIRD”, Journal of Personality and Social Psychology 125(5): määritelmä on artikkelin taulukosta 2; tulokset ovat sen kansallisista otoksista (artikkelin tutkimus 2), 3 902 aikuista 19 maassa, jotka vastasivat samaan vasemmisto–oikeisto-kysymykseen kuin yllä olevassa kuviossa, ja sen verkkopaneelista (tutkimus 3, taulukko 9), 1 410 aikuista, joista 82 % amerikkalaisia ja jotka täyttivät myös 18 muuta kyselyä. Tutkimuksen 3 luvut ovat korrelaatioita väliltä −1…1: 0 tarkoittaa, ettei yhteyttä ole, ja miinusmerkki tarkoittaa, että toinen pistemäärä laskee toisen noustessa.

Yksi niistä kolmesta perustasta, joita moraaliperustateoria kutsuu ”sitoviksi” ja jotka ”keskittyvät ryhmän yhtenäisyyden säilyttämiseen, itsen ja ryhmän rajojen ylläpitämiseen sekä yksilöiden sitomiseen suurempiin ryhmiin ja instituutioihin”.

Kuudesta perustasta sillä oli vahvin yhteys uskonnollisuuteen ja vahvin suhde väestön kulttuuriseen etäisyyteen Yhdysvalloista: vähemmän WEIRD-väestöissä (Western, educated, industrialized, rich and democratic eli länsimaiset, koulutetut, teollistuneet, rikkaat ja demokraattiset) ihmiset kannattivat sitä huomattavasti enemmän. Sen yhteys itsensä sijoittamiseen oikealle oli kolmesta sitovasta perustasta heikoin.

Se on myös ainoa perusta, jonka pistemäärien vertaamista maiden välillä kirjoittajat varoittavat, koska sen väittämät eivät toimineet samalla tavalla kaikissa maissa – kaikkein vähiten väittämä, joka koskee kehon kohtelemista ”kuin temppeliä”.

Artikkelin verkkopaneelissa, jonka jäsenet täyttivät myös 18 muuta kyselyä, puhtaudesta korkeampia pistemääriä saaneet olivat uskonnollisempia (r = 0,72), antoivat arvoina enemmän painoa siisteydelle, hurskaudelle ja itsekurille (0,72) ja tunsivat inhoa helpommin (0,40).

Lähde: Atari, Haidt, Graham, Koleva, Stevens & Dehghani (2023), ”Morality beyond the WEIRD”, Journal of Personality and Social Psychology 125(5): määritelmä on artikkelin taulukosta 2; tulokset ovat sen kansallisista otoksista (artikkelin tutkimus 2), 3 902 aikuista 19 maassa, jotka vastasivat samaan vasemmisto–oikeisto-kysymykseen kuin yllä olevassa kuviossa, ja sen verkkopaneelista (tutkimus 3, taulukko 9), 1 410 aikuista, joista 82 % amerikkalaisia ja jotka täyttivät myös 18 muuta kyselyä. Tutkimuksen 3 luvut ovat korrelaatioita väliltä −1…1: 0 tarkoittaa, ettei yhteyttä ole, ja miinusmerkki tarkoittaa, että toinen pistemäärä laskee toisen noustessa.